sunnuntai, 30. heinäkuu 2006
Tätähän se sitten enteili
Eli kipeänä ollaan. Pää on täynnä räkää, tuntuu etten jaksa kannatella
sitä olkapäiden välissä ja kuumettakin on. Mutta minkäs teet, ylös on
noustava, kun lapset herää. Eikä mieskään ole paljoa paremmassa
kunnossa. Pikkutytöt sen sijaan ovat pirteitä kuin peipposet. Ja kaiken
kruunaa se, että isot lapset ovat oman isänsä luona, kun exällä alkoi
kesäloma! Eli yksin on aamu kärsittävä, pysyttävä ainakin tajuissaan.
Vaikeaa tulee olemaan, siitä ei pääse mihinkään. Toivottavasti saan
tytöt yhtäaikaa päiväunille! Pikku Myy on ollut jo jonkin aikaa huono
nukahtamaan yhtä aikaisin kuin mitä Niiskuneiti menee. Ainut keino on
ollut laittaa neidit tuplarattaisiin ja kävellä heidät uneen. Tästä
taas ei ole nyt mitään apua, kun en jaksa lähteä mihinkään. Ahdistaa jo
valmiiksi, kun ajattelen, että pitää todennäköisesti soittaa töihin ja
ilmoittaa olevani sairas. Tuskin tämä huomiseksi mihinkään menee?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.