Eilen tuli sairaalasta epikriisi. Graviditas tubaria l. sin. Miten voi yksi pieni lause kaataa päivän? Eilen ei saatu mitään yhdessä aikaiseksi ja yhtä pahalta näyttää tämä päivä. Vaikka nyt olisi mitä parhaimmat tilaisuudet mennä koko perheen kanssa jonnekin (tarkoitus oli ensin lähteä Hesaan), niin kuitenkin lojutaan kotona. Lapset eivät ehkä koe mattojen pesua yhteiseksi tekemiseksi?

Fibromyalgiakin raastaa taas, kun on niin kosteat säät. Mies yritti auttaa oloani nousemalla tänä aamuna, mutta saikin palkaksi vain haukut. No itse asiassa en minä haukkunut, vaan yritin sanoa hänelle, että hänen pitää nousta reippaammin, sillä pahimmat  minulle on katkonaiset unet taudin olleessa aktiivisena. Ja hän tietty suuttui sanomistani. Syksyt ja keväät on pahimmat, oireita on silloin liki joka päivä ja näyttääpä se syksy nyt alkavan. Jostain syystä raskauden aikana olen täysin oireeton ja imetysaikanakin oireet ovat lievemmät. Kaipa silloin erittyy elimistöön endorfiineja normaalia enemmän?