Eipä tullut nukkumisesta mitään aamulla. Mies kyllä nousi tyttöjen
kanssa, mutta kun tuli tarhaan lähdön aika, niin eihän se tiennyt mitä
lapsille pitää laittaa päälle. Joten se niistä yhtenäisistä unista. Ja
kun minulle olisi tässä vaiheessa niin tärkeää saada nukkua
yhteenmenoon ja muutenkin unen pitäisi olla laadullista. Vaikka en ole
kyllä keksinyt vieläkään, että miten pienten lasten äiti voi nukkua
laadullisesti hyvää unta ja vieläpä koko yö yhteenmenoon.
Ja eipä ne herätykset siihen päättyneet. Päästyäni takaisin sänkyyn
soitti äitini, että hänellä olisi meille punaisia viinimarjoja. Äidin
tuotua marjat olin hetken hereillä, mutta päätin sittenkin mennä
takaisin sänkyyn. Sen verran paljon koski joka paikkaan. Noh, sain unen
päästä kiinni, niin töistä soitetaan.. Voi huokaus! Sen puhelun jälkeen
en enää edes yrittänyt nukkua lisää. Aamulla yritin saada aikaa
lääkärille, mutta eipä sinne päässyt edes läpi, että olisi voinut
varata ajan - uusi yritys huomenna. Kotona olevista kipulääkkeistä ei
ollut mitään apua, pitäisi olla yhtä tiettyä lääkettä, joka kyllä vie
liki tajun pois. Ahdistaa!
Mutta eihän tässä voi olla tarpeeksi yhdelle päivälle, ei sitten
millään. Ennen tyttöjen hakua tarhasta ehdimme miehen kanssa tapella
oikein kunnolla. Aiheena jälleen kerran se, että minulle ei mikään
riitä. Kas kun minun olisi pitänyt olla tyytyväinen siihen, että se oli
noussut tyttöjen kanssa ja vienyt ne hoitoon, eikä kiukutella siitä,
että minä jouduin heräämään ja sanomaan mitä tytöille puetaan päälle.
Miksi ihmeessä se on niin vaikeaa ymmärtää, että minun kipuni monin
kertaistuivat, kun jouduin nousemaan ylös?? Miehen mielestä hänen ei
kannata tehdä enää mitään "minun eteeni", sillä minä en ole mistään
tyytyväinen. Minä taas en ymmärrä, että miksi pitäisi ylistää toista,
jos se nyt sattuu tekemään jotain sellaista mitä minä teen muuten joka
päivä!
Postinkin sitten hain aivan liian myöhään, nimittäin sieltä tuli kirje
joka vaatii toimia virka-ajalla. Minulla loppui määräyskirja kaksi
viikkoa sitten ja olen taas työttömänä (omasta tahdosta kylläkin, sillä
syksyisin joutuisin olemaan niin paljon sairaslomalla..). Liitto vaatii
todistusta lomarahoista yms, jotka maksetaan tämän kuun viimeinen
päivä. Ne kun vaikuttaa tuohon viime kuun rahaan. *iso huokaus* Eli
pitää mennä palkkatoimistoon pyytämään niistä todistus. Ottaa kyllä
päähän! Miksei ne voisi vaikuttaa tämän kuun rahaan vasta, kun ne tässä
kuussa maksetaankin??? Tämä nyt taitaa sitten tietää sitä, että
ylihuomenna ei lähdetä reissuun, kun ei ole mitään tietoa koska minulle
tulee rahaa.. Tosin jos tässä nyt miehen kanssa riidellään, niin onko
edes mitään järkeä lähteä mihinkään? Tuskinpa.
Oikeasti ottaa taas niin lujaa päähän, että ei tekisi mieli tehdä yhtään mitään!
maanantai, 4. syyskuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.