Eipä tullut nukkumisesta mitään aamulla. Mies kyllä nousi tyttöjen kanssa, mutta kun tuli tarhaan lähdön aika, niin eihän se tiennyt mitä lapsille pitää laittaa päälle. Joten se niistä yhtenäisistä unista. Ja kun minulle olisi tässä vaiheessa niin tärkeää saada nukkua yhteenmenoon ja muutenkin unen pitäisi olla laadullista. Vaikka en ole kyllä keksinyt vieläkään, että miten pienten lasten äiti voi nukkua laadullisesti hyvää unta ja vieläpä koko yö yhteenmenoon.

Ja eipä ne herätykset siihen päättyneet. Päästyäni takaisin sänkyyn soitti äitini, että hänellä olisi meille punaisia viinimarjoja. Äidin tuotua marjat olin hetken hereillä, mutta päätin sittenkin mennä takaisin sänkyyn. Sen verran paljon koski joka paikkaan. Noh, sain unen päästä kiinni, niin töistä soitetaan.. Voi huokaus! Sen puhelun jälkeen en enää edes yrittänyt nukkua lisää. Aamulla yritin saada aikaa lääkärille, mutta eipä sinne päässyt edes läpi, että olisi voinut varata ajan - uusi yritys huomenna. Kotona olevista kipulääkkeistä ei ollut mitään apua, pitäisi olla yhtä tiettyä lääkettä, joka kyllä vie liki tajun pois. Ahdistaa!

Mutta eihän tässä voi olla tarpeeksi yhdelle päivälle, ei sitten millään. Ennen tyttöjen hakua tarhasta ehdimme miehen kanssa tapella oikein kunnolla. Aiheena jälleen kerran se, että minulle ei mikään riitä. Kas kun minun olisi pitänyt olla tyytyväinen siihen, että se oli noussut tyttöjen kanssa ja vienyt ne hoitoon, eikä kiukutella siitä, että minä jouduin heräämään ja sanomaan mitä tytöille puetaan päälle. Miksi ihmeessä se on niin vaikeaa ymmärtää, että minun kipuni monin kertaistuivat, kun jouduin nousemaan ylös?? Miehen mielestä hänen ei kannata tehdä enää mitään "minun eteeni", sillä minä en ole mistään tyytyväinen. Minä taas en ymmärrä, että miksi pitäisi ylistää toista, jos se nyt sattuu tekemään jotain sellaista mitä minä teen muuten joka päivä!

Postinkin sitten hain aivan liian myöhään, nimittäin sieltä tuli kirje joka vaatii toimia virka-ajalla. Minulla loppui määräyskirja kaksi viikkoa sitten ja olen taas työttömänä (omasta tahdosta kylläkin, sillä syksyisin joutuisin olemaan niin paljon sairaslomalla..). Liitto vaatii todistusta lomarahoista yms, jotka maksetaan tämän kuun viimeinen päivä. Ne kun vaikuttaa tuohon viime kuun rahaan. *iso huokaus* Eli pitää mennä palkkatoimistoon pyytämään niistä todistus. Ottaa kyllä päähän! Miksei ne voisi vaikuttaa tämän kuun rahaan vasta, kun ne tässä kuussa maksetaankin??? Tämä nyt taitaa sitten tietää sitä, että ylihuomenna ei lähdetä reissuun, kun ei ole mitään tietoa koska minulle tulee rahaa.. Tosin jos tässä nyt miehen kanssa riidellään, niin onko edes mitään järkeä lähteä mihinkään? Tuskinpa.

Oikeasti ottaa taas niin lujaa päähän, että ei tekisi mieli tehdä yhtään mitään!