En päässyt lähellekään yhtä hyvään ilmeeseen kuin Vilijaana pääsi omassa Myy-kakussaan, mutta lapsi on todella tyytyväinen ja se riittää minulle. Käytin lakritsan sijasta koristehyytelöä, mutta ehkä se lakritsa olisi kuitenkin ollut parempi vaihtoehto. Hyytelö oli aika löysää eikä antanut anteeksi virheitä. Olisin vieläkin korjaillut kasvoja, mutta loppuipa sitten tuo vielä kesken. Mutta turha noita nyt on murehtia, edelleenkin, lapsi on innoissaan. Varsinkin, kun hän on monta kuukautta puhunut Myy-kakusta.

Aamulla Niiskuneiti nukkui Myytä paljon pidempään, joten saimme tehdä kahdestaan kakun päälliset. Niiskuneidin herättyä yhdeksän jälkeen oli Pikku Myyllä jo kauhea kiire näyttää siskolleen täytekakkunsa :D Ihania ilmeitä on ollut molemmilla. Kiitokset vielä Vilijaanalle ideasta!