Ei oikein mennyt taas suunnitelmien mukaan. Maanantaina sovittiin miehen kanssa, että hän nousee aamulla tyttöjen kanssa ja minä saan nukkua. Sainkin sitten peräti 8.50 saakka, mutta herättäjänä olikin esikoinen joka oli hukannut avaimensa. Hänet pitäisi viedä autolla kouluun, kun ei ehtisi kävellen ajoissa. Noh, olihan tuo pari tuntia myöhempään kuin yleensä.. Noh, miehen vuoro nukkua olisi sitten ollut tänään. Minun piti viedä tytöt aamulla hoitoon, sillä en ehtisi aamuvuorosta kotiin ennenkuin hänen pitää mennä töihin.

Miehen tultua illalla töistä laitoimme saunan päälle. Pääsimmekin saunaan, mutta sitten alkoi kuulua makuuhuoneesta itkua. Menin katsomaan mikä on hätänä ja sieltä löytyikin oksenteleva kuopus! Luulin ensin, että hän oli juonut pullonlopun vanhaa maitoa (nuo erikoismaidot menevät niin nopeaan huonoksi ja maidon laitosta oli jo yli 3 tuntia). Otettiin tyttö saunaan pesulle, kun oli hiuksiaan myöten oksennuksessa. Sain tytön sänkyyn vaihdettua puhtaat petivaatteet, niin eiköhän herännyt toinenkin. Kolmen tunnin nukkumisen jälkeen oli neidit niin virkeitä, että ei tullut uudelleen nukahtamisesta mitään. Kellon lähestyessä puolta yötä oli pakko käydä alakerrassa nappaamassa iltapalaa ja niinhän nuo neidit tulivat alas kanssa. Sain juuri ja juuri syödyksi, niin kuopus oksentaa uudelleen! Ei muuta kuin siivoamaan oksennuksia ja sitten ylös koko sakilla ja yrittämään unenpäästä kiinni. Tässä vaiheessa oli jo sitten pakko todeta, että pientä ei voi viedä hoitoon. Mies oli ihan hermona, ihan kuin se olisi ollut minun tiedossani jo aamulla, että hän ei saakaan seuraavana aamuna nukkua pitkään!

Puoli kahden aikaan olen vielä siivonnut oksennuksia ja vaihtanut lakanoita. Miehenhän toki piti saada nukkua, kun hän joutuu aamulla nousta kuopuksen kanssa! Siinä vaiheessa alkoi jo itselläkin keittää sillä tiedossa oli herätys ennen kuutta.. Yritin kysyä, että miksi minä olen aina se joka nousee, mutta enpä siihen vastausta saanut.

Aamulla sitten vein Myyn tarhaan ja menin itse töihin. Työpäivä meni ihmeenkin hyvin, tosin iltavuorolaisille annettavan raportin aikana välillä meni ajatukset ihan miten sattuu. Kaikki asiat tuli kyllä sanottua, mutta järjestys oli kyllä kaikkea muuta kuin looginen. Lähdin töistä sitten puoli kolmelta ja kiireen vilkkaan nappasin Myyn tarhasta (onneksi olivat jo ulkona!). Vauhdilla kotiin ja vahdinvaihto. Onneksi kuopus ei ole enää oksentanut, niin voi mennä huomenna tarhaan. Pakko riittää yksi oireeton päivä, että voi mennä! Pitäähän sen riittää meillä töissäkin. Illalla taitaa tämä mamma tipahtaa nopeasti untenmaille! Toivottavasti saan nukkua aamuun saakka ilman herätyksiä!!