Aivan pelottaa, kun tuo lapsi on niin samanlainen kuin mitä minä olen ollut, yhtä itsepäinen! Eilen on otettu yhteen kunnolla, kun neiti haistatteli ja kävi käsiksi. Menihän tässä pari viikkoa ilman mitään ihmeempää, mutta nyt on taas kireää.  Minä en pidä siitä, että neiti haukkuu ja silti olettaa saavansa kaiken hyvän. Ja kun en suostu toimimaan kuten hän tehtoo, niin hän haukkuu lisää. Ja minä asetan lisää sanktioita. Tällä viikolla hän ei enää pääse tietokoneelle ja harrastuksiin ei kuskata. Kohta pitää varmaan ottaa kannettava dvd-soitin (ex-appivanhemmat antoivat hänelle lahjaksi, neidin oma telkku ja dvd-soitin ovat vieläkin meidän makkarin kaapissa) ja kännykkäkin pois.. Huoh!

Jännästi hän suojaa itseään sen jälkeen, kun on tehnyt typeryyksiä, ihan kuin odottaisi, että kävisin häneen käsiksi. Kun en ole ikinä niin tehnyt, se ihmetyttää. Asiasta pitäisi varmaan puhua hänen isänsä kanssa, että onko siellä ollut konflikteja.