Tämä on vielä vaikeampaa elämää kuin ennen tapaturmaa. Se, että olen kotona, mutta en pysty tekemään edes sitä mitä ennemmin, tekee olosta vaikeampaa. Jalassa on kovat kivut, jotka saa hetkellisesti pois syömällä lääkkeitä. Mutta niitä lääkkeitäkään ei voi syödä niin paljoa, että olisin täysin kivuton. Tosin jo tällä määrällä olen ajoittain todella sekaisin! En ole aiemmin mennyt näin sekaisin lääkkeistä, kuin mitä nyt. Joskus vuosia sitten jouduin syömään Tramalia, mutta en minä siitä sekaisin mennyt, nukuin vain 18h/vrk. Nytkin kyllä nukun paljon enemmän kuin yleensä, nukun vaikka en tuntisi olevani väsynyt. Olisinpa jo kunnossa! Huoh!