Kävimme kuopuksen kanssa lääkärillä vielä tiistaina. Olivat lastenneurologian ylilääkärin kanssa miettineet, että koska oireet olivat alkaneet niin nopeaan, niin tehdään vielä ihan varmuuden vuoksi lisätutkimuksia. Tutkitaan hermoratoja yms. mitä kaikkia olivatkaan keksineet. Onhan se hyvä, että tutkitaan, mutta kun oltiin jo ehditty huokaista helpotuksesta kaiken kanssa, niin vielä saakin jännittää. Eihän niissä pitäisi olla mitään, mutta silti.

Ilta-Sanomissa oli toissa viikolla juttua siitä, kuinka valokuvasta oli huomattu lapsen kasvain. Tällä viikolla on kahdessa kuvassa, jotka ovat meidän toiseksi nuorimmasta, ollut outo valkoinen heijastus oikeassa silmässä. Eikö tämä epätietoisuus voisi jo loppua???