Blogi oli hetken salasanan takana, kun toisaalta teki mieli poistaa se kokonaan, mutta toisaalta taas olisi harmittanut, jos kaikki nuo kirjoitukset olisivat menneet hukkaan. Kipeitä asioita on tullut käsiteltyä viime kuukausina, mutta edelleen tilanne junnaa paikallaan. Onko se hyvä vai huono asia, sitä ei vielä tiedä.

Olen nyt tehnyt pari kuukautta pelkkiä yövuoroja. Normaalisti se tarkoittaisi pitkiä vapaita, mutta olen tehnyt myös paljon ylitöitä. Eilen aamulla päättyi viiden yön valvomiset. Tai tarkemmin viimeiseen 16 yöhön olin ollut 12 yötä töissä. Hurja putki, mikä on taas kiristänyt entisestään meidän välejä.

Kai tämä tästä normalisoituu jossain vaiheessa, ainakin toivon niin. Mutta minua edelleen risoo se, että tuo toinen osapuoli ei osallistu kodin töihin kuin pakon edessä, eikä aina silloinkaan.